Lyhytdokumenttien suunnittelun verkkokurssi
jourkix
← Blogi
Käsikirjoitus

Kerronnan runko ja kuvakäsikirjoitus: kysytyimmät kysymykset

Opiskelijat kysyvät samoja asioita, kun runko ja kuvakäsikirjoitus alkavat hahmottua. Kokosin yhteen vastaukset, jotka auttavat etenemään harjoitusprojektissa ilman turhaa jumittamista.

Sari Lehtonen

3 minuutin lukuaika

Kerronnan runko ja kuvakäsikirjoitus: kysytyimmät kysymykset

Kuinka valmis tutkimuksen pitää olla ennen runkoa?

Tämä on kysymys, jonka kuulen syksyn kursseilla useimmin. Moni haluaa odottaa, kunnes kaikki lähteet on luettu ja kaikki haastattelut sovittu. Silloin runko jää tekemättä viikoiksi. Neuvon aloittamaan jo silloin, kun tutkimusmuistiinpanoista erottuu kolme tai neljä toistuvaa kysymystä, joihin haluat elokuvan vastaavan.

Runko ei ole lukittu päätös vaan työpaperi. Se kertoo, mitä tiedät, mitä oletat ja mitä vielä puuttuu. Kun kirjoitat sen auki jo varhain, huomaat nopeasti, missä kohdassa tarina on ohut. Juuri nämä aukot kertovat, mihin haastattelut ja kuvaukset kannattaa suunnata.

Harjoitusprojektissa teemme saman: otamme tuotantomuistion ja merkitsemme siihen, mitkä löydökset kantavat tarinaa ja mitkä ovat pelkkää taustaa.

  • Aloita, kun toistuvat kysymykset erottuvat
  • Merkitse oletukset omalla värillä
  • Kirjaa aukot näkyviin

Montako osaa lyhytdokumentissa on?

Kurssilaiset odottavat usein valmista kaavaa. Totuus on, että lyhytdokumentti toimii hyvin kolmen vaiheen rungolla: tilanne, käänne ja tulos. Kymmenen minuutin elokuvassa tämä tarkoittaa karkeasti aloitusta, keskikohtaa ja päätöstä, ja jokaiselle kannattaa varata oma tehtävänsä.

Aloitus esittelee aiheen ja antaa katsojalle syyn jäädä. Keskikohta tuo esiin jännitteen tai kysymyksen, jota elokuva tutkii. Päätös ei välttämättä ratkaise mitään, mutta sen pitää tuntua perustellulta.

Harjoitusprojektissa jaamme rungon kortteihin, yksi kortti yhtä kohtausta kohti. Korttien siirtely on halvin tapa kokeilla eri järjestyksiä ennen kuin yhtään kuvaa on otettu.

Mikä ero on rungolla ja kuvakäsikirjoituksella?

Runko vastaa kysymykseen mitä ja missä järjestyksessä. Kuvakäsikirjoitus vastaa kysymykseen miltä se näyttää ja kuulostaa. Ensin tulee runko, sitten kuvakäsikirjoitus, ja jälkimmäinen rakennetaan runkoa vasten.

Dokumentissa kuvakäsikirjoitus ei ole yhtä tarkka kuin fiktiossa, koska et voi hallita kaikkea. Siitä huolimatta se auttaa: kun tiedät, minkä kohtauksen haluat kuvata kahdella tasolla ja mihin tarvitset tukikuvaa, kuvauspäivä sujuu rauhallisemmin.

Kurssin harjoituksessa piirrämme jokaisesta kohtauksesta yhden tai kaksi ruutua, kirjaamme viereen äänen ja haastattelun kohdan. Piirrosjälki saa olla kömpelö, tärkeintä on päätös.

  • Runko: mitä ja missä järjestyksessä
  • Kuvakäsikirjoitus: kuva ja ääni kohtauksessa

Pitääkö osata piirtää?

Ei tarvitse. Tikku-ukot, suorakulmiot ja nuolet riittävät, kunhan ne kertovat kuvakulman, etäisyyden ja liikkeen. Joillekin riittää pelkkä sanallinen kuvaus numeroiduissa riveissä, ja sekin on täysin hyväksyttävä tapa.

Olennaista on, että ruudut ovat vertailukelpoisia. Käytä samaa kehystä jokaisessa, jotta näet heti, jos kolme peräkkäistä kuvaa on samasta kulmasta.

Olen nähnyt opiskelijoiden tekevän parhaita kuvakäsikirjoituksiaan puhelimen valokuvilla, jotka on tulostettu ja leikattu kortiksi. Tämäkin käy, kun kuvauspaikka on jo tuttu.

Mitä jos tarina muuttuu kuvausten aikana?

Se muuttuu lähes aina. Haastateltava sanoo jotain, mitä et osannut odottaa, tai paikka näyttää erilaiselta kuin muistiinpanoissa. Tämä ei tarkoita, että suunnittelu oli turhaa, vaan että runko toimii vertailukohtana, johon uusi aines suhteutetaan.

Merkitse muutokset runkoon päivämäärän sijaan lyhyellä perustelulla: miksi siirsit kohtauksen tai pudotit sen pois. Leikkausvaiheessa nämä merkinnät säästävät aikaa, koska muistat, mitä yritit saada aikaan.

Kurssin harjoitusprojektissa simuloimme tilannetta antamalla yhden yllättävän lisätiedon, ja opiskelijat päivittävät rungon sen mukaan.

  • Kirjaa muutoksen syy
  • Pidä alkuperäinen versio tallessa

Kuinka pitkäksi runko kannattaa kirjoittaa?

Lyhytdokumentin runko mahtuu yleensä yhdelle tai kahdelle sivulle. Jos se kasvaa pidemmäksi, olet todennäköisesti kirjoittamassa jo käsikirjoitusta, ja siihen on parempi palata vasta, kun rakenne on varmistunut.

Hyvä testi on lukea runko ääneen ulkopuoliselle. Jos hän pystyy kertomaan omin sanoin, mistä elokuva kertoo ja mikä siinä muuttuu, runko toimii.

Kun runko on valmis, siirryt kuvakäsikirjoitukseen ja kuvausaikatauluun. Ne rakennetaan samasta lähteestä, joten ristiriidat paljastuvat nopeasti.

Rungon ja kuvakäsikirjoituksen tehtävä ei ole sitoa tekijää vaan antaa hänelle vertailukohta. Aloita pienestä, kirjaa muutokset perusteluineen ja palaa suunnitelmaan aina kun aines yllättää. Kurssin harjoitusprojektissa näet, miten tämä käytännössä etenee askel kerrallaan tutkimusmuistiinpanoista leikkausrunkoon.

Lähetä meille viesti

Puhelimitse
03 412 7835
Sähköpostitse
[email protected]