Haastattelun valmistelu käytännössä: muistiinpanoista kysymysrungoksi

Aloita muistiinpanojen läpikäynnistä

Syksyn pimenevinä viikkoina moni aloitteleva dokumentintekijä istuu kasan tutkimusmuistiinpanoja kanssa ja kysyy, mistä haastattelun suunnittelu pitäisi aloittaa. Neuvoni on aina sama: älä aloita kysymyksistä vaan siitä, mitä muistiinpanoissasi jo on. Lue ne kerran läpi kynä kädessä ja merkitse eri väreillä, mikä on varmaa tietoa, mikä on oletus ja mikä jää auki.

Varma tieto ei yleensä kuulu haastatteluun, koska sen voi kertoa kerronnassa tai tukikuvilla. Haastatteluun kuuluvat kohdat, joissa tarvitset ihmisen kokemuksen, muistikuvan tai tulkinnan. Kun olet merkinnyt nämä kohdat, huomaat usein, että haastateltavalta tarvitaan paljon vähemmän kuin luulit, ja että kysymysrunko alkaa muotoutua melkein itsestään.

• Merkitse varma tieto, oletus ja avoin kysymys eri tavoin
• Poimi vain ne kohdat, joihin tarvitset ihmisen oman äänen
• Kirjaa jokaisen kohdan viereen lähde, jotta voit palata siihen

Muotoile teemat ennen yksittäisiä kysymyksiä

Kun avoimet kohdat on kerätty, ryhmittele ne kolmeen tai neljään teemaan. Teema voi olla esimerkiksi paikan historia, haastateltavan oma suhde paikkaan tai se, mikä on muuttunut viime vuosina. Lyhytdokumentissa ei ole tilaa kymmenelle aihepiirille, ja tiukka rajaus pelastaa sekä haastateltavan ajan että leikkausvaiheen hermot.

Anna jokaiselle teemalle yksi lause, joka kertoo, mitä haluat katsojan ymmärtävän siitä. Tämä lause on mittapuusi: jos kysymys ei auta saamaan siihen vastausta, se ei kuulu runkoon. Näin kysymysrunko pysyy yhteydessä käsikirjoituksen suuntaan, eikä haastattelu lähde harhailemaan mielenkiintoisiin mutta tarinan kannalta turhiin sivupolkuihin.

Kirjoita kysymykset niin, että vastaus on kertomus

Hyvä dokumenttikysymys on avoin ja pyytää kuvaamaan, ei arvioimaan. Kysy mieluummin, miltä päivä silloin näytti, kuin oliko se vaikea aika. Kysymys, johon voi vastata kyllä tai ei, tuottaa leikkauspöydälle lyhyitä pätkiä, joita on vaikea käyttää. Kirjoita jokaisesta teemasta ensin kolme tai neljä kysymystä ja karsi ne sitten kahteen.

Kirjoita kysymykset omin sanoin, älä viralliseen sävyyn. Jos kysymys kuulostaa paperilta, se kuulostaa paperilta myös haastateltavan korvissa, ja vastauskin on usein kaavamainen. Lue kysymykset ääneen. Kohdat, joissa änkytät, ovat yleensä liian pitkiä tai kaksiosaisia. Jaa kaksiosainen kysymys kahdeksi, ja kysy ne erikseen niin, että kumpikin saa oman vastauksensa.

• Pyydä kuvaamaan tilanne, älä arvioimaan sitä
• Vältä kysymyksiä, joihin vastataan yhdellä sanalla
• Pidä jokainen kysymys yhden asian mittaisena

Suunnittele haastattelun kulku ja ajankäyttö

Kysymysrunko ei vielä ole haastattelun suunnitelma. Suunnitelma kertoo, missä järjestyksessä asiat tulevat, kuinka kauan kuhunkin teemaan on tarkoitus käyttää aikaa ja mistä kohdasta voi tarvittaessa luopua. Aloita helpoilla, kertovilla kysymyksillä, joissa haastateltava pääsee lämpiämään, ja jätä herkemmät aiheet keskivaiheille, kun luottamus on jo syntynyt.

Varaa haastattelulle aikaa selvästi enemmän kuin aiot käyttää. Tunnin varaus riittää usein kolmenkymmenen minuutin keskusteluun, kun mukaan lasketaan äänen tarkistus, mikrofonin kiinnitys ja alun jännitys. Merkitse runkoon myös kohdat, joissa saatat tarvita lisäkuvaa tai asiakirjaa haastateltavalta, jotta ne eivät unohdu kesken kuvauspäivän.

• Aloita kevyellä, kerronnallisella kysymyksellä
• Sijoita herkät aiheet keskivaiheille
• Merkitse ne kohdat, joista voi tarvittaessa luopua

Valmistaudu käytännön asioihin ja haastateltavaan

Ennen haastattelua haastateltavan kannattaa tietää, mistä aiheesta puhutaan, kuinka kauan se kestää ja mihin materiaalia käytetään. Lähetä lyhyt viesti, jossa kerrot nämä asiat, mutta älä anna koko kysymyslistaa etukäteen. Valmiiksi harjoitellut vastaukset kuulostavat kankeilta, kun taas pelkkä aihe antaa ajatusten kypsyä luonnollisesti.

Käytännön puolella tarkista tila, äänet ja valo jo ennen kuvauspäivää, jos mahdollista. Syksyllä päivä on lyhyt ja valo vaihtelee nopeasti, joten sovi aika, jolloin ikkunasta tulee tasaista valoa. Pidä mukana paperinen kopio rungosta ja kynä: muistiinpanot haastattelun aikana auttavat jälkeenpäin löytämään parhaat kohdat nopeasti, ilman että koko tallennetta täytyy katsoa uudestaan.

• Kerro aihe ja kesto, älä koko kysymyslistaa
• Tarkista tila, ääni ja valo etukäteen
• Pidä mukana paperinen runko ja kynä

Kuuntele enemmän kuin luet

Haastattelussa runko on tukiranka, ei käsikirjoitus. Kun haastateltava sanoo jotain odottamatonta, seuraa sitä, vaikka se veisi hetkeksi pois suunnitelmasta. Parhaat lauseet syntyvät usein jatkokysymyksistä, kuten voitko kertoa siitä tarkemmin tai mitä sitten tapahtui. Merkitse rungon viereen, mihin kohtaan palaat, jotta et eksy kokonaan.

Älä myöskään pelkää hiljaisuutta. Kun haastateltava lopettaa vastauksensa, odota muutama sekunti ennen seuraavaa kysymystä. Moni jatkaa vielä, ja juuri tämä lisäys on usein kaikkein todenmukaisin. Leikkausvaiheessa hiljaisuuden voi aina leikata pois, mutta puuttuvaa lausetta ei voi keksiä jälkikäteen, ja siksi malttisi kannattaa.