Haastattelun valmistelu syksyn pimeinä viikkoina: kysymysrunko ja kulku kuntoon

Syksy asettaa haastattelulle omat ehtonsa

Lokakuun puolivälissä päivä on jo selvästi lyhyempi, ja se näkyy suoraan haastattelun suunnittelussa. Kun valoa riittää vain muutamaksi tunniksi keskipäivällä, haastattelun ajankohta ei ole enää pelkkä sopimiskysymys vaan osa kuvaussuunnitelmaa. Opettajana olen huomannut, että aloittelijat laativat ensin kysymykset ja katsovat vasta sitten kalenteria. Syksyllä järjestys kannattaa kääntää.

Aloita merkitsemällä muistiinpanoihisi, milloin haastateltava on tavoitettavissa ja missä tilassa keskustelu voisi käydä. Sisätila ikkunan lähellä antaa pehmeää valoa, mutta sade rummuttaa peltikattoa ja tuuli saa puut kohisemaan. Nämä seikat vaikuttavat siihen, kuinka paljon aikaa varaat ja kuinka monta kysymystä uskallat suunnitella yhdelle tapaamiselle.

Tämä artikkeli keskittyy siihen vaiheeseen, jossa tutkimusmuistiinpanot muuttuvat kysymysrungoksi ja haastattelun kuluksi. Se on kurssimme haastattelun valmistelun viimeinen osa, ja sen painopiste on kuluvissa kuukausissa: mitä kannattaa ottaa huomioon, kun olosuhteet eivät ole enää kesän kaltaiset.

Muistiinpanoista kysymysrungoksi

Tutkimusmuistiinpanot ovat usein sekava kasa: lainauksia, vuosilukuja, avoimia kysymyksiä ja omia arvauksia. Ensimmäinen tehtävä on lajitella ne kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat asiat, jotka tiedät jo ja joita et siksi kysy. Toiseen kuuluvat asiat, jotka vain haastateltava voi kertoa. Kolmanteen kuuluvat ristiriidat lähteiden välillä, joihin kaipaat hänen näkemystään.

Vain toisen ja kolmannen ryhmän asioista kannattaa rakentaa kysymyksiä. Muotoile ne avoimiksi, jotta vastaus ei jää yhteen sanaan. Kysymys, joka alkaa sanoilla miten tai millaista oli, tuottaa yleensä kerrontaa, kun taas kysymys, johon vastataan kyllä tai ei, pysäyttää keskustelun. Kirjoita jokaisen kysymyksen viereen lyhyt syy, miksi se on rungossa. Jos et osaa perustella sitä, se on todennäköisesti turha.

Syksyllä on hyvä lisäys: merkitse kysymykset, joihin vastaus saattaa vaatia tukikuvaa. Jos haastateltava kertoo pihastaan tai työpaikastaan, voit myöhemmin kuvata paikan sopivassa valossa. Näin haastattelu ja kuvasuunnitelma tukevat toisiaan jo valmisteluvaiheessa.

• Lajittele muistiinpanot: tiedät jo, vain hän tietää, lähteet ovat ristiriidassa
• Muotoile kysymykset avoimiksi ja kirjoita jokaiselle perustelu
• Merkitse kysymykset, jotka vaativat tukikuvaa

Haastattelun kulku ja järjestys

Kysymysten järjestys vaikuttaa siihen, kuinka rennoksi haastateltava tulee. Aloita helpoilla, omakohtaisilla asioilla, joihin hänellä on valmis vastaus. Siirry sitten vähitellen vaikeampiin teemoihin ja jätä arimmat kysymykset loppupuolelle, kun luottamus on rakentunut. Kokemuksesta tiedän, että liian aikaisin esitetty raskas kysymys sulkee keskustelun pitkäksi aikaa.

Suunnittele haastattelulle kolme vaihetta: alkulämmittely, ydinosa ja lopetus. Ydinosaan kuuluu kolmesta viiteen teemaa, joista jokaiselle on kaksi tai kolme kysymystä ja yksi varakysymys. Lopetukseen kannattaa kirjata aina sama kysymys: onko jotain, mitä en kysynyt mutta mistä haluaisit kertoa. Moni parhaista lauseista syntyy juuri siinä.

Jätä rungossa tilaa poikkeamille. Kysymysrunko ei ole käsikirjoitus vaan kartta, ja hyvä haastattelija uskaltaa seurata sivupolkua, jos se vie kiinnostavaan suuntaan. Merkitse rungon reunaan, mihin kohtaan voit palata, jos keskustelu karkaa liian kauas.

Valo, ääni ja tila lyhyinä päivinä

Syksyn päivävalo on kaunista mutta oikukasta. Pilvinen päivä tasoittaa valoa, mutta kello kolmelta ikkunasta ei enää tule juuri mitään. Varaa haastattelulle aika aamupäivästä tai keskipäivästä ja kirjaa kuvauspaikan muistiinpanoihin, mihin suuntaan ikkunat avautuvat. Jos tarvitset lisävaloa, ota selville, onko tilassa pistorasioita ja kuinka kauas ne ovat.

Ääni on usein suurempi ongelma kuin kuva. Syksyllä sisätiloissa pyörivät lämmityslaitteet, ilmanvaihto hurisee ja ulkona tuulee. Käy tila läpi kuuntelemalla, ennen kuin sovit haastattelun sinne. Sulje hetkeksi silmät ja kuuntele huoneen taustaääntä: jääkaappi, kello, kadun liikenne. Kirjaa havainnot muistiin ja pyydä tarvittaessa lupa sammuttaa laite haastattelun ajaksi.

Muista myös käytännön asiat: märät kengät, takit ja sateenvarjot. Sovi vastaanotosta ja vaatteiden paikasta etukäteen, jotta haastateltava ei saavu kiireisenä tilaan, jossa tunnelma on jo valmiiksi levoton. Pieni teekupillinen ennen kameraa auttaa enemmän kuin yksikään kysymys.

• Varaa aika aamupäivästä tai keskipäivästä
• Kuuntele tilan taustaääni ennen sopimista
• Sovi takkien, kenkien ja kulkureitin järjestelystä

Varasuunnitelma pimeää ja sadetta vastaan

Syksyllä haastattelu peruuntuu tai siirtyy useammin kuin kesällä: flunssa, huono keli tai pimeä päivä voivat muuttaa suunnitelman. Siksi jokaisella haastattelulla on oltava varasuunnitelma. Kirjoita muistiinpanoihin vaihtoehtoinen ajankohta ja vaihtoehtoinen tila ennen kuin tarvitset niitä.

Jos haastattelu joudutaan lyhentämään, tiedä etukäteen, mitkä kysymykset ovat välttämättömiä. Merkitse rungossa tähdellä ne kolme tai neljä kysymystä, joita ilman dokumentti ei toimi. Kun aika loppuu kesken, käytät ne ensin ja jatkat muihin vain jos aikaa jää. Tämä pelastaa tilanteen paremmin kuin kiireessä improvisointi.

Harkitse myös, voiko osan haastattelusta tehdä puhelimitse tai pelkkänä äänityksenä. Jos kuvaa ei saada, ääni voi kantaa tarinaa tukikuvien kanssa. Se vaatii suunnittelua jo valmisteluvaiheessa, joten kirjaa vaihtoehto ylös heti, kun kysymysrunko on valmis.

Viimeistele runko ennen tapaamista

Kun kysymykset, kulku ja varasuunnitelmat ovat paperilla, tee vielä yksi läpikäynti. Lue runko ääneen ja mittaa aika. Jos ydinosa vie ääneen luettuna jo yli puolet varatusta ajasta, olet suunnitellut liikaa. Karsi, kunnes jäljelle jää tilaa kuuntelulle ja yllätyksille.

Lähetä haastateltavalle ennen tapaamista lyhyt kuvaus teemoista, mutta älä koko kysymyslistaa. Silloin hän voi miettiä asioita etukäteen, mutta vastaukset eivät kuulosta ulkoa opetelluilta. Kerro samalla, kuinka kauan tapaaminen kestää ja mihin materiaalia käytetään.

Pakkaa mukaan paperinen runko, kynä ja varakynä sekä kirjoitettu lista laitteista. Pimeällä kuvauspaikalla taskulamppu on yllättävän hyödyllinen. Kun kaikki tämä on kunnossa, voit keskittyä olennaiseen: kuuntelemaan ihmistä, joka kertoo tarinansa.

• Lue runko ääneen ja mittaa kesto
• Kerro haastateltavalle teemat, älä koko listaa
• Pakkaa paperirunko, varakynä ja taskulamppu